keskiviikko 12. syyskuuta 2012

tytöt on tähtii kunnes ne sammuu

en pysty vaikka haluaisin sun kans kulkee
mun suojeluvaisto voittaa ne tunteet

Voi mä niin toivon et ois rohkeutta sanoo se päin naamaa. Mä en haluu puhuu sulle, en olla sun kans, enkä nähä sua. Miks mä kidutan itteeni? Koska mä ajattelen sun parasta. Mä en haluu että suhun sattuu. Mut nää sanat ja ajatukset mun sisällä tekee liian kipeetä. 

Mä haluisin et meidän välit ois ennallaan. Haluisin et kaikki ois niin hyvin kun mä annan sun ymmärtää. Mut mä tiedän paremmin. Ei meistä tuu koskaan enää sitä mitä me oltiin. Mä en vaan pysty siihen enää. 

sä kuvotat mua ja se miten mä siedin sua
mä en haluu sua takas tänne koskaa

Miten mä olin niin typerä? Siedin sua mun omalla kustannuksella. Sulta ei saanu mitään vastalahjaksi. Mä luulin et tästä tulee jotain, mä olin ilonen ku löysin sut. Enää mä en tajuu mitä mä näin sussa.

Mä tosissaan ihmettelen. Niinkö sokee mä olin? Vai muutuitko sä? Joka tapauksessa, meitä ei oo enää, koita ymmärtää. Sä et ollu se oikee, mä saan jatkaa mun elämää. Sä et jätä mua, sä päästät mut menemään.

sä kusetit, petit, vedit mut alas
rakas sun pitää tajuu et mä en tuu takas

Anna mennä. Tee mitä haluut. Mä säälin sitä jonka sä tuhoot seuraavaks. Ja mä säälin sua kans. Sä et varmaan ees tajuu mitä tapahtuu. Sä oot niin sokee omille virheilles. Etkä sä nää miten sun tekos vaikuttaa muihin. Sä vaan meet ja teet kaiken mitä päähän pälkähtää. 

Mut antaa palaa. En mä enää välitä. 

ja mis me oltais nyt sitä ei tiedetä
oisko asiat hyvin vai todella pielessä

Anteeks. Oli pakko. 
~Riella

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti